Vettä, lämpöasteita, pimeyttä. Kymmenes keskimääräistä lämpimämpi kuukausi peräjälkeen ja ilmastonmuutos on jälleen uutisissa.
Ihmisen välitön kosketus ilmastoon, tai oikeammin säähän, syntyy siitä, kun hän astuu ovesta ulos. Systemaattisempi sään tarkkailija ottaa huomioon tilastot, joissa säätä verrataan 30 vuoden jaksoon, minkä perusteella sanotaan, miten mikin suhteutuu "keskimääräiseen".
Omaa lämpömittaria seuraava voi tehdä päätelmiä paikallisesta säästä ja sen muutoksista. Maailman ilmastosta ja sen muutoksesta ei oman mittarin perusteella voi sanoa mitään. Tilanne on sama kuin jos seuraisi jalkapallo-ottelua yhden neliömetrin alueella muutaman minuutin ja yrittäisi sen perusteella sanoa jotakin pelin lopputuloksesta. Tilastoja käyttävä saa haltuun ehkä aarin ja pääsee vartiksi peliin.
Risto Isomäen visioimat metaanipurkaukset näyttävät vähin erin käyvän toteen. Voi pimeyttä, mustaa joulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti