tiistai 13. huhtikuuta 2021

Eri raaka-aineiden energiasisältöjä

Seitsemännessä Kohti omavaraisuutta -kirjoituksessa luetellaan raaka-aineita ja kootaan yhteen ruokaomavaraisuuteen liittyviä numeroita. Samalla kirjoitus toimii luentomateriaalinani Omavaraopiston kurssilla myöhemmin keväällä.

Lähtökohta

Pyrin neljän vuoden aikana mahdollisimman vähällä koneavustuksella saavuttamaan yhden ihmisen laskennallisen ruokaomavaraisuustason. Ruokavalioni koostuu kasveista, sienistä ja kalasta.

Minua kiinnostaa ensinnäkin se, mitä tällainen hanke merkitsee fyysisenä kokemuksena: miltä tuntuu viljellä maata käsipelillä, kerätä marjoja ja sieniä, kalastaa, ja sopeuttaa ruokavaliota kohti näitä ruoka-aineita. Toisaalta minua kiinnostaa konkreettiset määrät: paljonko on varastoitava mitäkin, paljonko on syötävä, jotta nälkä pysyy poissa ja niin edelleen.

Oletan vuosikulutukseni olevan 800 000 kcal (eli tämän kolmannen kasvukauden tavoitteena on 3/4 tästä eli 600 000 kcal) ja tässä tekstissä käytän vertailulukuna tuota lukua. Päivätarpeena se vastaa 2200 kcal:a. Energiasisällöt olen poiminut fineli-tietokannasta.

Energiansaannin peruspilareita ovat hiilihydraatit ja rasvat. Näitä saadaan kaupasta ostetussa ruoassa yleensä liikaa, mutta kasvispainotteisessa ruokaomavaraisuudessa etenkin rasvoja kertyy vähän.

Kesäkurpitsan hehtaarisato voi olla luokkaa 70 000 kg
Kasvimaa

Kun omavaraisteleva viljelijä tekee viljelysuunnitelmaa, hänen täytyy ottaa huomioon monia asioita, joista ruoasta saatava energia on vain yksi. Tässä tekstissä en käy läpi viljelykiertoa, maaperän laatua, kasvimaan sijaintia, tuholaisia, säilöntäkysymyksiä tai muuta sellaista. Keskityn pelkästään energiasisältöön. Lopussa pari sanaa ruokavaliosta.

Alla olevassa taulukossa kerrotaan kasvisten energiasisältö 100 grammaa kohti. Esimerkinomainen valikoima käsittää minulle tuttuja kasviksia.

Sulkeissa on kilomäärä, joka kyseistä raaka-ainetta tarvitaan kattamaan päivän 2200 kcal:n energiantarve. Samalla oletetaan, että energiasisältö ja energiantarve ovat vertailukelpoisia lukuja - asia, jota en ole mistään tarkistanut.

  • härkäpapu 102 kcal (2,2 kg/pv)
  • peruna 75 kcal (2,9 kg/pv)
  • herne 75 kcal (2,9 kg/pv)
  • punajuuri 44 kcal (5,0 kg/pv)
  • lanttu 35 kcal (6,3 kg/pv)
  • porkkana 33 kcal (6,7 kg/pv)
  • valkokaali 31 kcal (7,1 kg/pv)
  • kesäkurpitsa 18 kcal (12,2 kg/pv)
  • kurpitsa 16 kcal (13,8 kg/pv)

Jos taulukko suhteutettaisiin viljelyssä käytettyyn pinta-alaan, järjestys muuttuisi. Palkokasvien hehtaarisato on tyyliin viidesosa perunan tuotosta. Punajuuren, lantun, porkkanan, kaalin ja kurpitsan hehtaarisato voi olla huomattavasti perunaa suurempi. Arvelen kuitenkin, että peruna on näistä paras, jos vertaillaan hehtaarilta saatua energiamäärää.

Puutarha ja metsä

Alla vastaavasti muutamia minulle tutuimpia hedelmiä, marjoja ja sieniä samalla logiikalla kuin yllä.

  • omena 35 kcal (6,3 kg/pv)
  • mustaherukka 74 kcal (3,0 kg/pv)
  • mansikka 45 kcal (4,9 kg/pv)
  • vadelma 48 kcal (4,6 kg/pv)
  • mustikka 65 kcal (3,4 kg/pv)
  • puolukka 56 kcal (3,9 kg/pv)
  • herkkutatti 30 kcal (7,3 kg/pv)
  • suppilovahvero 24 kcal (9,2 kg/pv)

Suppilovahvero ei sisällä paljoakaan energiaa

Näistä muutamista esimerkinomaisista luvuista näkee selvästi yhden seikan: itse viljeltyjä kasviksia ja itse poimittuja marjoja ja sieniä pitäisi syödä hyvin paljon, jos pelkästään niillä haluaa pitää nälän loitolla. Esimerkiksi kuuden omenakilon syöminen päivässä on jo teknisesti kova suoritus. Erityisen vähän energiaa on sienissä, joista 90 % on vettä ja loput pitkälti kuituja ja proteiineja.

Täytyy myös huomata, ettei tässä vertailussa oteta huomioon sitä, että jos vähänkään jotakin tekee, energiaa kuluu päivässä helposti enemmän kuin 2200 kcal.

Kalat & muutama vertailuluku

Vielä muutama luonnonkala taulukkoon samalla logiikalla.

  • muikku 111 kcal (2,0 kg/pv)
  • särki 95 kcal (2,3 kg/ov)
  • hauki 81 kcal (2,7 kg/pv)

Rasvaisessa ja vähärasvaisessa kalassa on eroa myös energiansaannin (ei pelkästään omega-rasvahappojen) näkökulmasta. Ahven, kuha ja hauki ovat sieltä kevyemmästä päästä, lohikalat rasvaisimmasta.

Otan lopuksi muutaman, hieman satunnaisen vertailuluvun.

  • kananmuna 134 kcal (1,6 kg/pv)
  • kirjolohi filee 171 kcal (1,3 kg/pv)
  • naudan jauheliha 227 kcal (1,0 kg/pv)
  • ruisleipä 267 kcal (0,8 kg/pv)
  • kaurahiutale 382 kcal (0,6 kg/pv)
  • sokeri 406 kcal (0,5 kg/pv)
  • voi 727 kcal (0,3 kg/pv)
  • ruokaöljy 884 kcal (0,2 kg/pv)

Lopuksi

Tämän pienen tekstin tai harjoitteen tarkoitus on antaa osviittaa, mistä energiaa saadaan (ja mistä ei). Ruokavalion koostaminen on kokonaan toinen asia, mutta puhutaan siitäkin vielä hieman.

Ruokavaliota kannattaa muuttaa hitaasti. Suoliston mikrobifauna vaatii aikansa tottuakseen uudenlaisiin ravintoaineisiin ja runsaampaan kuituun, jota ruokaomavaraisuuteen tähtäävä kasvispainotteinen ruokavalio runsain määrin sisältää. Runsas kuitujen määrä onkin yksi tällaisen ruokavalion parhaita puolia, sillä riittävä kuitujen saanti on terveellisen ruokavalion keskeisimpiä (ellei keskeisin) tekijä.

Mutta mitä tällaisesta kasvis-sieni-luonnonkala-ruokavaliosta mahdollisesti puuttuu? Siitä tiedän paljon vähemmän. Talvisaikaan söin D-vitamiinia ja nyt keväällä sen jälkeen, kun olen luopunut maitotuotteista ja syönyt vähänlaisesti kalaa, aloin napsia B12-vitamiinia. Mutta onko ruokavaliossa muita katvealueita - sitä en tiedä.

Topi Linjama