maanantai 22. heinäkuuta 2019

Marjat & ruokaomavaraisuus

Kolmas Kohti omavaraisuutta -kirjoitus, jossa pohditaan metsämarjojen osuutta ruokaomavaraisessa taloudessa.

Pyöräilin aamulla metsään ja keräsin vähän toista ämpäriä (ehkä 7 kg) mustikoita. Nykyisin ajattelen mustikoita paitsi hyvänmakuisina ja terveellisinä marjoina, myös energiana: 7 x 650 kcal = 4550 kcal. Eli marjastajan vajaan parin päivän tarve. Saattaa tosin heittää vatsan sekaisin, jos vetää viisi litraa mustikoita päivässä.

Omavaraisuusprojektissani marjoilla, etenkin mustikalla, on tärkeä rooli. Mustikkaa kerään siksi, että pidän sen mausta, mutta myös siksi, että osaan poimimistekniikan ja tunnen sille käyttötapoja.

Olennaista mustikanpoiminnassa on jalkatyö: kannattaa alkaa poimia vasta, kun löytää hyvän paikan. Kun sellaisen on Pohjois-Karjalassa löytänyt, mustikkaa kerää hyvinkin tuollaiset 6-7 ämpäriä päivässä. Jos sangollisen poimimiseen kuluu yli tunti, kannattaa etsiä parempi paikka.

Kypsää mustikkaa
Usein meillä on ollut mustikkaa pakasteessa noin 120 litraa (72 kg). Sekin merkitsee jo aika montaa pakasterasiaa, mutta silti se tarkoittaa vain noin 47 000 kcal:ia, joka on alle 5 % yhden ihmisen vuotuisesta energiantarpeesta. Puhun yksinkertaisuussyistä nyt yhdestä ihmisestä, en koko seitsenhenkisestä perheestämme, jota tämä projekti koskettaa.

Jos ajattelee ruokavaliota, 120 litraa vuodessa (reilut 3 desiä päivässä) ei vielä tarkoita sitä, että menu olisi kovin mustikkapitoinen. Ruokavalion näkökulmasta määrän voisi helposti ainakin kaksinkertaistaa: aamupalalla esimerkiksi puoli litraa marjoja ja päivän mittaan litkii mustikkakiisseliä. Tällöin mustikan osuus nousisi 10 %:in vuotuisesta energiantarpeesta.

Olen tottunut Marjurin leveään poimuriin
Puolukka on toinen helppo marja. Mustikka toimii paremmin aamupalalla ja makeissa ruuissa, mutta puolukan paikka on mielestäni lounaspöydässä perunan vieressä. Hillo on sokeroimatonta survosta suunmyötäisempää, mutta varmasti survokseenkin tottuu. Puolukka sisältää energiaa vähemmän kuin mustikka (puolukka 49 kcal, mustikka 65 kcal sadassa grammassa). Jos puolukkaa keräisi sata litraa (noin 50 kg), se merkitsisi 24 500 kcal eli noin 2,5 %:a vuotuisesta energiantarpeesta. Tuplasti enemmänkin (eli noin 270 grammaa survosta päivässä) pystyisi varmasti käyttämään.

Kolmas tärkeä marja on vadelma (48 kcal / 100 g). Vadelman paikka on mielestäni mustikan kaverina sopassa tai hillossa aromia antamassa.

Vadelmassa pullonkaulaksi muodostuu keruunopeus (tai -hitaus) eikä sitä sen vuoksi oikeastaan kannata poimia kovin montaa ämpärillistä. Mustikkaämpäriin menee metsästä pakasteeseen ehkä keskimäärin ehkä kaksi tuntia, kun ottaa huomioon ajan, joka kuluu paikan löytämiseen ja matkoihin. 120 litraa eli 12 ämpäriä tarkoittaisi näin ollen 24 työtuntia.

Keruu voi olla nopeaakin: Lieksan Hiienvaarassa oli 2006 poikkeusolot, kun keräsin mustikkaämpärin 17 minuutissa. Yleensä nopeimpaankin sangolliseen kuluu puoli tuntia. Puolukka on yleensä mustikkaa nopeampi sekä poimia että putsata.

Yhteenvetona voisi sanoa, että marjojen osuus ruokaomavaraisuudessa voisi energiantarpeen näkökulmasta nousta pienellä vaivannäöllä 15 %:n suuruusluokkaan.

Teen vielä havainnollistamismielessä listauksen, josta voi vertailla, paljonko päivässä pitäisi syödä mitäkin ruoka-ainetta, jotta saisi riittävän määrän energiaa. Otan ruoka-aineet omasta kokemuspiiristä ja pidän pohjana 2500 kcal:n päivätarvetta. Numerot on pääosin finelin sivuilta.
Mustikka: 3,8 kg (noin 6,5 litraa)
Puolukka: 5,1 kg (noin 10 litraa)
Herkkutatti: 8,3 kg
Peruna: 3,3 kg
Porkkana: 7,5 kg
Kesäkurpitsa: 13,9 kg
Kurpitsansiemen: 0,4 kg
Herne: 2,9 kg
Härkäpapu: 2,5 kg
Hauki: 3,1 kg
Vertailun vuoksi:
Sokeri: 0,6 kg
Ruokaöljy: 0,3 kg
Maitosuklaa: 0,5 kg
Pizza tai ranskalaiset perunuat: reilu 1 kg
Topi Linjama

Kirjoittaja on joensuulainen freelance-toimittaja ja filosofian maisteri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti