Nyt näitä nousee. Parhaiten olen löytänyt suppilovahveroita sammalpohjaisista, hieman kumpuilevista metsistä, joiden valtapuulaji on mänty. Usein sienet kasvavat taajoina ryhminä vanhoissa metsäkoneen urissa tai pistävät esille maatuvien oksakasojen alta. Sattuneista syistä keski-ikäiset talousmetsät ovat meillä aika yleisiä, joten s-vahveroakaan ei tarvi hakea kovin kaukaa.
Ja vielä pointti, jota tulisi korostaa enemmän: suppilovahvero sisältää D-vitamiinia enemmän kuin kirjolohi. Mielestäni suppilovahvero tulisi julistaa superfoodiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti